Jätehuoltomääräykset
Lataa tästä tulostettava versio!!
SOVELTAMISALA
1 §
Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä.
2 §
Näitä määräyksiä noudatetaan Alajärven kaupungissa sekä Soinin, Lehtimäen, Vimpelin, Lappajärven, Kyyjärven, Halsuan, Lestijärven ja Reisjärven kunnissa. Määräykset vahvistetaan kuntien yhteisessä Jätelautakunnassa.
Jätelautakunta voi antaa täydentäviä ohjeita lajittelusta, keräyksestä ja kuljetuksesta.
MÄÄRITELMÄT
3 §
Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan:
- yhdyskuntajätteellä
- kotitalouksissa, oppilaitoksissa, majoitus- ja kokoontumistiloissa, myymälöissä ja toimistoissa kertyviä roskia ja jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, ei kuitenkaan ongelmajätettä.
- jätavesilietteellä
- tarkoitetaan saostussäiliöstä,umpikaivoissa, pienpuhistamoilla tai muussa vesienkäsittelyssä muodostuvaa laskeutuvaa tai kelluvaa ainetta, jonka voidaan erottaa jätevedestä omana jakeena. sekajätteellä yhdyskuntajätettä, joka ei sisällä biohajoavaa jätettä ja jota ei näiden määräysten mukaan kerätä lajikohtaisesti erikseen;
- tarkoitetaan saostussäiliöstä,umpikaivoissa, pienpuhistamoilla tai muussa vesienkäsittelyssä muodostuvaa laskeutuvaa tai kelluvaa ainetta, jonka voidaan erottaa jätevedestä omana jakeena. sekajätteellä yhdyskuntajätettä, joka ei sisällä biohajoavaa jätettä ja jota ei näiden määräysten mukaan kerätä lajikohtaisesti erikseen;
- biojätteellä
- eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä: 1) elintarvike-jäte, joita ovat mm. ruuantähteet, käyttökelvottomaksi käyneet elintarvikkeet, juuresten ja hedelmien kuoret 2) puutarhanhoidosta peräisin olevat ruoho ja oksat ja puiden lehdet
- hyödynnettävällä jätteellä
- syntypaikalla eroteltua muovia, paperia, pahvia, puuta, metallia ja erilliskerättyä biojätettä
- ongelmajätteellä
- myrkyllisyytensä tai muun laatunsa takia vaikeasti vaarattomaksi tehtävää tai käsiteltävää taikka muutoinkin ympäristölle erityisen haitallista jätettä.
- riskijätteellä
- viiltäviä ja pistäviä jätteitä, kudosjätteitä tai näihin verrattavia jätteitä, hajun tai pölyn vuoksi erikoiskäsittelyä vaativaa jätettä, jotka eivät kuitenkaan ole ongelmajätettä.
- keräyspaperilla
- puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua keräyskelpoista paperia, joka täyttää hyötykäytölle asetetut laatuvaatimukset
- keräyspahvilla
- puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua keräyskelpoista pahvia, kartonkia ja voimapaperia, joka täyttää hyötykäytölle asetetut laatuvaatimukset
- kirkkaalla lasijätteellä
- käytöstä poistettuja tyhjiä värittömiä lasipakkauksia ja muuta väritöntä käytöstä poistettua lasia, joka täyttää hyötykäytölle asetetut laatuvaatimukset
- värillisellä lasijätteellä
- käytöstä poistettuja tyhjiä värillisiä lasipakkauksia ja muuta värillistä käytöstä poistettua lasia, joka täyttää hyötykäytölle asetetut laatuvaatimukset
- pakkausjätteellä
- kuljetuksessa ja pakkauksessa käytettäviä materiaaleja
- kumijätteellä
- ajoneuvojen käytöstä poistettuja renkaita
- keräysmuovilla
- käytöstä poistettuja muovipakkauksia ja muuta käytöstä poistettua, keräyskelpoista muovia, joka täyttää hyötykäytön asettamat laatuvaatimukset
- keräysmetallilla
- käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta metallijätettä, joka täyttää hyötykäytön asettamat laatuvaatimukset
- rakennusjätteellä
- rakennus ja purkutoiminnan yhteydessä syntyvää jätettä, josta on eroteltu hyötykäyttöön kelpaava puu, muovi, metalli tai muu sellainen
- erityisjätteellä
- jätteitä, jotka vaativat erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, kuten jätteen välitöntä peittämistä kaatopaikalla, mutta jotka eivät ole ongelmajätettä: asbestijätettä, hyötykäyttökelvotonta lasijätettä ja vastaavia.
- ylijäämämaalla
- rakennustoiminnan yhteydessä irrotettuja ja siinä käyttämättä jääneitä maa-aineksia
- kompostoinnilla
- biojätteen yhteenkokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla edistetään sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa
- taajama-alueella
- kuntakeskuksia ja muita alueita, joilla on tiheä asutus.
- Öljyisillä mailla
-
öljyn ja moottoripolttoaineen saastuttamia maita.
-
JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ
4 §
Kompostointi
Kiinteistöllä voidaan kompostoida sillä syntyvää biojätettä.
Komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Elintarvikejätteen ympärivuotisen kompostoinnin tulee tapahtua lämpöeristetyssä kompostisäiliössä. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. Elintarvikejätteen kompostoria ei saa sijoittaa 10 metriä lähemmäs naapurin kaivoa eikä ilman naapurin suostumusta viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa. Elintarvikejätteen kompostoinnin aloittamisesta on ilmoitettava ympäristöviranomaiselle, joka antaa tarvittaessa täydentäviä määräyksiä kompostoinnista. Tämä määräys ei koske kompostointia, johon on saatu jätelain mukainen lupa.
Puutarhajätettä voidaan kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa, kehikossa tai avoaumassa.
5 §
Jätteiden hävittäminen polttamalla kielletty.
Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä ei saa polttaa jätteitä eikä muita sellaisia aineita, joiden palaessa muodostuvien savukaasujen joukossa ympäristöön pääsee siinä määrin nokea ja hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua terveyshaittaa, vahinkoa tai muuta haittaa naapurikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista.
Taajama-alueen ulkopuolella saa avopolttona polttaa käsittelemätöntä puutavaraa, risuja, oksia, olkia, hakkuutähteitä sekä vähäisessä määrin paperia ja pahvia. Avopolton osalta on noudatettava, mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty.
Tämä määräys ei koske polttoa, johon on saatu ympäristönsuojelulain mukainen lupa.
Yleisötilaisuuksissa poltettavista pääsiäis- ja juhannuskokoista on tehtävä kirjallinen tai suullinen ilmoitus palolaitokselle.
6 §
Jätteen hautaaminen maahan kielletty.
Maahan saa haudata ainoastaan puutarhajätteitä ja sellaisia kuolleita luonnonvaraisia eläimiä, lemmikkieläimiä ja hyötyeläimiä, jotka eivät ole kuolleet tarttuviin tauteihin. Tarttuviin tauteihin kuolleiden eläinten hävittämisestä antaa ohjeita kunnan eläinlääkäri.
JÄRJESTETTYYN JÄTTEENKULJETUKSEEN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET
JA MUUSSA JÄTEHUOLLOSSA SOVELLETTAVAT MÄÄRÄYKSET
7 §
Jätteiden keräys
Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan asumisessa, teollisuudessa, palvelussa ja muussa toiminnassa syntyvä jäte, ei kuitenkaan: ongelmajäte, jäte, joka voi vahingoittaa jätteen tuojaa, keräilijää tai kaatopaikan työntekijöitä tai ajoneuvoja, juoksevaa jätettä, lietettä, lunta, riskijätettä ja erityisjätettä.
Kiinteistöjen sekajäteastioihin ei saa sijoittaa biohajoavaa jätettä. Kiinteistöllä, jolta noudetaan biojäte (ruokajäte) erilliskerättynä tulee olla tätä tarkoitusta varten liitteen 1 mukainen keräilyastia.
8 §
Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössä riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä. Jätteiden keräysvälineiden, -paikkojen ja -tilojen tulee täyttää liitteessä 1 esitetyt tekniset perusvaatimukset.
9 §
Jätteiden keräysvälineiden, -paikkojen ja tilojen tulee olla niiden säilyttämiseen, kuormaamiseen ja kuljetukseen sopivia eikä niistä saa aiheutua haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
Jäteastiat on aidattava taaja-asutusalueella, kun niiden määrä on kolme tai enemmän.
10 §
Liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen
Jokainen jätteenhaltija on velvollinen liittymään järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Määräys koskee myös vapaa-ajan kiinteistöjä touko-syyskuussa.
11 §
Velvollisuus järjestettyyn jätteenkuljetukseen katsotaan täytetyksi kun;
Kiinteistön haltija on suullisesti tai kirjallisesti tehnyt sopimuksen jätteenkuljettajan kanssa. Sopimusta tehtäessä on sovittava kiinteä tyhjennysväli, jätteiden hakua tarvittaessa yhteydenoton perusteella ei voida katsoa voimassaolevaksi sopimukseksi.
12 §
Liittymisvelvollisuus voidaan täyttää myös siten, että useampi toisiaan lähellä sijaitseva kiinteistö ylläpitää yhteisen keräysvälineen (kimppa-astia). Yhteisen jäteastian käytöstä on täytettävä jätelautakunnan mallin mukainen sopimus. Jäteviranomainen voi kieltää yhteisen keräysvälineen käytön.
Jätteenkuljetusyrittäjällä on ilmoitusvelvollisuus jätelautakunnalle järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyneistä kiinteistöistä.
13 §
Kiinteistön haltijan, keräysvälineen omistajan, on huolehdittava keräysvälineen huollosta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta.
14 § Erilliskerättävien jätejakeiden joukkoon ei saa sijoittaa muuta kuin asianomaista jätettä tai kerättävää materiaalia.
15 §
Tuhkaa ja nokea ei saa panna biojätteen (ruokajäte) tai polttoon kelpaavaan jätteen keräilyvälineeseen. Mikäli edellä mainittuja jätejakeita ei voida hävittää kiinteistöllä ne tulee toimittaa kaatopaikalle tiiviissä, kestävässä ja palamattomassa pakkauksessa.
16 §
Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja lujia pakkauksia tai säiliöitä. Ne on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä ”Asbestijätettä. Pölyn hengittäminen vaarallista”. Pakkauksia ja säiliöitä on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen.
HYÖDYNNETTÄVIEN JÄTTEIDEN KERÄYS
17 §
Paperi, lasi, pienmetalli ja keräysmuovi tulee toimittaa omatoimisesti Ekopisteeseen tai hyötyjäteasemalle huomioiden tuottajavastuu määräykset. Suuremmat erät ja keräyspahvi toimitetaan vain hyötyjäteasemalle.Biojätteen erilliskeräys järjestetään kuntien keskustaajama-alueilta. Näillä alueilla kiinteistöjen on liityttävä biojätteen erilliskeräykseen elleivät suorita biojätteen kompostointia omatoimisesti.
18 §
Kumi, elektroniikka, kylmäkoneet, metalliesineet ja ym. hyötykäyttöön menevät jäte-jakeet tulee toimittaa omatoimisesti hyötyjäteasemalle huomioiden tuottajavastuu määräykset.
19 §
Ne rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätteet sekä käyttämättä jääneet ainekset, joita edellä annetut määräykset eivät koske, on lajiteltava rakennuspaikalla kuljetusta varten seuraaviin ryhmiin:
- Puu
- Metalli
- Kivi-tiili
- Muu hyötykäyttöön kelpaava aines
ONGELMAJÄTTEIDEN KERÄYS
20 §
Erilaatuiset ongelmajätteet on kerättävä ja pidettävä erillään muista jätteistä eikä niitä saa sekoittaa ja laittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle kuljetettavan jätteen tai hyötykäyttöön menevän jätteen joukkoon.
21 §
Nestemäiset ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa ja tiivispohjaiselle alustalle sijoitetuissa astioissa. Keräykseen saa käyttää vain tiiviitä kannellisia säiliöitä, joissa on sisällöstä ilmoittava teksti.
22 §
Alempana mainitut sekä ongelmajätteet tulee toimittaa kuljetusta varten seuraaviin yhteisiin keräyspaikkoihin, joissa on vastaanottohenkilöstö paikalla.
- Öljytuotteet
- Hyötyjäteasema
- Lääkkeet
- Apteekki
- Paristot
- Erilliset vastaanottopaikat
- Loisteputket
- Hyötyjäteasema
- Akut
- Hyötyjäteasema
- Maalit
- Hyötyjäteasema
- Liuottimet
- Hyötyjäteasema
- Myrkyt
- Hyötyjäteasema
- Asbesti
- Jätteenkäsittelyasema
Suurista ongelmajäte eristä tulee sopia etukäteen
23 §
Jätteet on noudatettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea. Eri jätteiden keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään seuraavin määrävälein;
| Jätelaji | Pisin tyhjennysväli |
| Biojäte | 1-2 viikkoa |
| Polttoon kelpaava jäte | 3 kuukautta |
| Keräyspahvi | 6 kuukautta |
| Sekajäte, joka ei sisällä biojätettä | 12 kuukautta |
24 §
Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveydellistä haittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn
JÄTTEIDEN TOIMITTAMINEN HYÖDYNNETTÄVÄKSI TAI KÄSITELTÄVÄKSI
25 §
Jäteyhtiö voi ottaa hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi yhdyskuntajätettä, polttoon kelpaavaan jätettä, rakennusjätettä, ylijäämämaata, maataloudessa syntyviä jätteitä sekä asuinkiinteistöjen ongelmajätteitä.
26 §
Edellä 25 §:ssä tarkoitetut jätteet, joilla ei jätelain ja näiden määräysten mukaisesti hyödynnetä tai käsitellä kiinteistöllä, tulee toimittaa seuraaviin vastaanottopaikkoihin:
- Yhdyskuntajäte
- jätteenkäsittelyasema
- Rasvan-/öljynerotuskaivoliete
- jätteenkäsittelyasema
vain kotitaloudet
- Asbesti
- jätteenkäsittelyasema
- Ongelmajätteet
- hyötyjäteasema
- Lajittelematon rakennusjäte
- jätteenkäsittelyasema
- Lajiteltu rakennusjäte
- jätteenkäsittelyasema
- Puretut auto- tai koneromut
- jätteenkäsittelyasema
- Ylijäämämaa
- jätteenkäsittelyasema
- Erityisjäte
- jätteenkäsittelyasema
- Polttoon kelpaava jäte
- hyötyjäteasema, jätteenkäsittelyasema tai erikseen ilmoitettava piste
- Öljyiset maat
- jätteenkäsittelyasema
- Sako- ja umpikaivojen sekä pienpuhdistamojen tai muussa jätevesienkäsittelyssä syntyvä jätevesiliete on toimitettava kunnalliselle jätevedenpuhdistamolla tai muuhun ympäristöviranomaisen hyväksymään paikkaan.
JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMIS- JA KÄSITTELYPAIKAT
27 §
Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikalle jätteitä saa toimittaa vain asemien aukioloaikoina.
28 §
Liikuttaessa jätteiden hyödyntämis- tai vastaanottopaikalla on noudatettava siellä olevan henkilökunnan ohjeita sekä olosuhteisiin nähden muutoinkin riittävää varovaisuutta. Jätteet on sijoitettava henkilökunnan osoittamaan paikkaan.
MUUT MÄÄRÄYKSET
29 §
Kiinteistön haltijan/omistajan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä.
Jätelautakunta voi hyväksyä näihin määräyksiin poikkeuksia kuten: Jätteiden keräilyvälineen säännöllisen tyhjennysvälin pidentäminen.
VOIMAANTULO
30 §
Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.4.2008 ja samasta ajankohdasta kumotaan aikaisemmin annetut jätehuoltomääräykset, jotka Järviseudun jätelautakunta on hyväksynyt 16.3.2006.
Keräysvälineitä, -paikkoja ja -tiloja koskevat tekniset perusvaatimukset järjestetyssä jätteen kuljetuksessa (9 §)
- Keräysvälineet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, että ne ovat jatkuvasti tiiviitä, kuormauskäsittelyn ja myös kuumapesun kestäviä eivätkä aiheuta terveydellistä haittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaantumista.
- Keräyspaperin ja sekajätteen, joka ei sisällä biojätettä keräysvälineinä saadaan vaihtoehtoisesti käyttää:
- käsin siirrettävissä olevia 140 - 600 litran kannellisia, pyörin ja tartuntakahvoin varustettuja jäteasioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen
- kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen
kuormaukseen, tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalla - poikkeuksellisten jäte-esineiden tai erittäin suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muita tarkoitukseen soveltuvia keräysesineitä.
- Biojätteen keräysvälineinä saadaan vaihtoehtoisesti käyttää käsin siirrettävissä olevia 140 - 240 litran kannellisia, pyörin ja tartuntakahvoin varustettuja jäteasioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen
- Eri jätelajien keräysastiat erotetaan toisistaan merkitsemällä ne jätettä osoittavalla tarralla.
- Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jätteenkuljetusajoneuvoon voidaan suorittaa suoraan sijaintipaikalta.
- Jäteautolla tulee olla esteetön pääsy jäteastioiden välittömään läheisyyteen.
- Ulkona keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle alustalle ja tarvittaessa suojattava näköesteellä, kuten aitauksella tai istutuksin tai aitauksin. Sijoituspaikalla on oltava riittävä valaistus.
- Milloin keräysvälineet sijoitetaan asuinrakennuksessa erityiseen jätehuoneeseen, tulee siellä olla riittävä muusta ilmanvaihdosta erotettu ilmanvaihto sekä vesijohto, viemäri ja valaistus sekä jätehuoneeseen erillinen sisäänkäynti.
- Alueiden ja väylien, joilla keräysvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia.
- Aitausten, istutusten ja katosten sekä alueiden ja väylien tulee lisäksi olla sellaisia, että keräysvälineitä voidaan joustavasti ja esteettömästi siirtää.
- Alueet ja väylä eivät saa olla liukkaita. Niiden kaltevuuden tulee mikäli mahdollista, olla alle 1:10.
- Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräys-välineiden sijoituspaikan kunnossa- ja puhtaanapidosta siten, että keräysvälineet voidaan siirtää ja tyhjentää esteettä.